Oletko säästänyt jo yhden T-paidan avulla 1 000 litraa vettä? Tai tiesitkö, että yhdestä kilosta puuta voi valmistaa jopa neljä WoodShirt-paitaa?

Vuodesta 2015 lähtien olemme valmistaneet kestävää puumuotia, joka ei ole ainoastaan ekologisesti tuotettua, vaan syntyy myös yhteistyössä valikoitujen kumppaneiden kanssa. Kumppanimme jakavat arvomme laadun, kestävyyden ja reilujen työolojen suhteen.

Vaikka puusta valmistetut kestävät vaatteet saattavat ensisilmäyksellä kuulostaa epätavallisilta, ne ovat erittäin ympäristöystävällinen vaihtoehto perinteisille materiaaleille, kuten puuvillalle ja polyesterille.

Puu on luonnollinen ja biohajoava raaka-aine, joka puuvillasta poiketen kasvaa myös meidän ilmastovyöhykkeellämme. Vaatteidemme puu on peräisin ainoastaan kestävästä metsätaloudesta, muun muassa Itävallasta, Saksasta ja Tšekistä.  

Kestävä metsätalous tarkoittaa metsänhoitomuotoa, jossa ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat sovitetaan yhteen. Keskiössä on ajatus metsän luonnollisesta uusiutumiskyvystä, mikä lyhyesti sanottuna tarkoittaa, että metsä säilytetään ja suojellaan tuleville sukupolville. 

Metsät ovat kuitenkin paljon enemmän kuin suuri joukko puita. Ne ovat arvokkaita ekosysteemejä ja tarjoavat elinympäristön monille eläin-, sieni- ja kasvilajeille. Lisäksi ne edistävät vesien ja maaperän suojelua, sillä juurillaan ne lisäävät maaperän vedenvarastointikykyä ja suojaavat sitä eroosiolta.

Metsillä on myös valtava merkitys ilmastollemme. Ne poistavat ilmasta CO²:ta ja varastoivat sitä puihin ja maaperään. Arvioiden mukaan 49 % maailmanlaajuisesta CO²:sta on varastoituna puihin. Kun puu jalostetaan puutuotteiksi, sen sisältämä CO² pysyy varastoituna, sillä se vapautuu vasta puun biologisen hajoamisen yhteydessä. Näin puutuotteet, kuten WoodShirt-paitamme, auttavat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja voivat korvata ilmastolle haitallisempia materiaaleja.

Toisin kuin tavanomaisen puuvillan tuotannossa, merkittävä ero ympäristöystävällisyydessä on havaittavissa jo puiden istutusvaiheessa. Metsätaloudessa ei tarvitse käyttää ylimääräisiä lannoitteita puukuidun valmistukseen tarvittavien satojen saamiseksi, kun taas puuvillan viljelyssä käytetään erilaisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Käytetyillä aineilla, kuten aldikarbilla, on voimakkaita ympäristövaikutuksia, ja ne edistävät makean veden sekä maaperän saastumista. Mainittu torjunta-aine aiheuttaa yli 80 % viljelymaalla syntyvästä makean veden saastumisesta.

Lisäksi puuvillaviljelmien keinokastelun aiheuttama suuri vedenkulutus vähäsateisilla alueilla johtaa jopa merkittäviin ja pysyviin ekologisiin vahinkoihin. Surullinen kielteinen esimerkki tästä on Araljärven kuivuminen; se oli aikoinaan maailman suurin sisävesialue. 
Metsiä sitä vastoin ei tarvitse keinokastella, ja ne pystyvät myös varastoimaan vettä pidempään ja suurempia määriä kuin vastaavan kokoinen avoin alue.

Toinen puun raaka-aineen etu vaatteiden valmistuksessa liittyy viljelypinta-alaan. Saman kuitumäärän tuottamiseen puuvillan tarvitsema pinta-ala on keskimäärin 300–500 % suurempi kuin puusta valmistettujen kuitujen. Lisäksi metsien hoitoa varten ei tarvitse raivata uutta maa-alaa, kuten esimerkiksi puuvillan kaltaisten monokulttuurien tapauksessa. 

Viskoosikuitujen valmistusmenetelmää voidaan todennäköisesti kutsua kankaamme kantaisäksi, ja se kehitettiin jo 1890-luvulla. Viskoosin valmistusmenetelmään liittyy kuitenkin joitakin haittoja. Liuottimena käytetään hiilidisulfidia, joka on ympäristölle ja terveydelle haitallista sekä erittäin paljon resursseja kuluttavaa.

Menetelmä, jolla puupohjaisten vaatteidemme kuidut valmistetaan, vakuuttaa puolestaan ennen kaikkea ympäristöystävällisyydellään verrattuna muihin selluloosapohjaisiin muuntokuituihin. 

Ensimmäisessä vaiheessa puusta uutetaan selluloosaa. Näin syntyy sellumassa, joka liuotetaan nyt orgaaniseen ja ympäristöystävälliseen N-metyylimorfoliini-N-oksidiin (NMMO) poistamalla vettä ilman kemiallista muokkausta. On tärkeää mainita, että koko prosessissa vältetään myrkyllisiä reagensseja, kuten edellä jo mainittua hiilidisulfidia (CS2). Tämän jälkeen sellumassa suodatetaan ja puristetaan lopuksi kehruusuuttimien läpi. Syntyneet kuidut saostetaan vesipitoista NMMO-liuosta sisältävässä kylvyssä ja kootaan sitten kuitunauhaksi.

Liuotin voidaan kierrättää yhä uudelleen, sillä se on hyvän veteen sekoittuvuutensa ansiosta erittäin helppo poistaa kuidusta. Kierrätysaste on vaikuttavat 99,5–99,8 %. Tämä tekee kuidun valmistamisesta ympäristöystävällistä ja säästää arvokkaita resursseja.

Kuinka paljon resursseja voidaan säästää, voidaan jo nähdä vertaamalla käyttämämme puukuidun vedenkulutusta puuvillan vedenkulutukseen.

Yhden puukuitukilon valmistamiseen tarvitaan 0,02 m³ prosessivettä ja 0,243 m³ jäähdytysvettä. Ennen kuin puuvillakasvista on kuitenkin valmistettu kuitua, siihen on käytetty vain 0,005 m³ prosessivettä ja 0,037 m³ jäähdytysvettä, mutta peräti 5,69 m³ vettä kasteluun. Lisäksi puuvillakuidun tuotantoon käytettävästä vedestä 70 % on peräisin pohjavedestä ja 30 % pintavedestä. Kokonaisuutena tarkasteltuna puuvillakuidun valmistuksen vedenkulutus on siten 10–20 kertaa suurempi – ilman jäähdytysvettä jo 100–500 % suurempi – kuin vaatteidemme puukuitujen valmistuksessa. Lisäksi on syytä huomioida, että suurinta osaa puukuitujen tuotannossa käytetystä vedestä tarvitaan ainoastaan jäähdytykseen, minkä jälkeen se palautetaan puhtaana pintavesiin.

Myös puusta valmistettavan kuidun tuotantoprosessin energiatase on vaikuttava. Valmiin kuidun valmistuksessa vapautuu nimittäin vain 0,1 kg CO²-päästöjä jokaista valmistettua kuitukiloa kohden, kun taas puuvillan tuotannossa syntyy 2 kg CO²-päästöjä kuitukiloa kohden. Puukuitujen käyttö puuvillan sijaan voi näin ollen vähentää CO²-päästöjä 20-kertaisesti. On myös tärkeää mainita, että puukuidun valmistukseen tarvittava energia tuotetaan lähes yksinomaan hyödyntämällä tuotannon sivutuotteita, kuten kuorta ja lipeää. Tarkemmin sanottuna 86,3 % käytetyistä polttoaineista ei ole fossiilisia ja on CO²-neutraaleja.

Puusta valmistetuilla kuiduilla on samoin kuin lähtöpuullaan erittäin hyvä biologinen hajoavuus. Toisin kuin synteettiset materiaalit, kuten polyesteri, joita käytetään muotialalla eniten ja joiden hajoaminen eli maatuminen kestää vuosisatoja, selluloosapohjaiset kuidut, kuten lyocell, hajoavat biologisesti vain muutamassa vuodessa eivätkä jätä jälkeensä haitallisia jäämiä.

Projektimme eesmärk on teha enamat kui lihtsalt keskkonnasõbralike rõivaste valmistamine. Soovime tutvustada alternatiive, aidata mõista keerukaid tööetappe, pakkuda pilguheitu kulisside taha ning suurendada seeläbi toodete väärtustamist. Kuna kasutame loodusest pärit toorainet, soovime loodusele rohkem tagasi anda ja selle eest seista.

Seetõttu oleme alates wijldi asutamisest istutanud iga tellimuse eest Mehhikosse ühe puu ja toetanud sealset kohalikku metsauuendusprojekti. 2021. aastal soetasime Sauerlandis Marsbergi lähistel oma metsatüki ja alustasime oma metsauuendusprojekti. Soovime selle kliimamuutustest hävinud metsatüki koos sinuga taas metsastada, et sinna saaks tekkida liigirikas mets. 

wijld haluaa toisaalta edistää kestävien raaka-aineiden käyttöä, mutta myös kiinnittää huomiota työoloihin, joissa vaatteita valmistetaan. Valtaosa maailman vaatteista valmistetaan valitettavasti epäinhimillisissä olosuhteissa. Tällä ei tarkoiteta ainoastaan vaatteiden ompelua, vaan koko prosessia aina raaka-aineista, kuten puuvillakasvista, lähtien. 

Haluamme auttaa ymmärtämään, kuinka monet ihmiset työskentelevät yhdessä, jotta vaate voi lopulta syntyä. Nämä taustat sekä pitkien tuotantoketjujen tunteminen saavat katsomaan vaatteita uusin silmin. Toivomme, että voimme pienellä hankkeellamme edistää avoimuutta ja siten lisätä ymmärrystä, joka johtaa tietoisempiin ostopäätöksiin ja vaatteiden pidempään käyttöön.

Juuri tätä kestävyys meille tarkoittaa.